Median tuottama uhkakuva jengikulttuurista nuorten keskuudessa Suomessa vs. Ruotsi
Jengikulttuuri herättää monissa mielikuvia väkivallasta, huumekaupasta ja rikollisuudesta. Media on usein keskeinen toimija, joka muokkaa ja vahvistaa näitä negatiivisia stereotypioita jengien toiminnasta. Erityisesti nuorten keskuudessa mediaan tuotettu uhkakuva jengikulttuurista voi vaikuttaa vahvasti heidän asenteisiinsa ja käyttäytymiseensä.
Suomessa jengikulttuuri on saanut paljon julkisuutta erityisesti Helsingin seudulla, missä erilaiset katujengit ovat olleet otsikoissa väkivaltarikosten takia. Mediassa jengit esitetään usein aggressiivisina ja vaarallisina nuorisorikollisryhminä, jotka aiheuttavat pelkoa ja levottomuuksia yhteiskunnassa. Tätä kautta media on luonut uhkakuvan jengikulttuurista, mikä voi vaikuttaa nuoriin liittyviin mielikuviin ja asenteisiin.
Tukholmassa oli myös selvästi enemmän nuoria, joilla oli jengiin kuuluvia läheisiä ystäviä (16 %) kuin Helsingissä (9 %) tai Turussa (8 %) Jengiin kuuluminen nuorten keskuudessa on yleistä, ja siihen vaikuttavat monet eri tekijät. Tutkimukset osoittavat, että nuorilla, joilla on alhaisempi itsekontrolli ja vanhempien kontrolli, on todennäköisemmin osallistuminen jengitoimintaan. Samoin korkeampi rikosaktiivisuus, rikollisuutta suosivat asenteet ja jengipiiri lisäävät jengiin kuulumisen riskiä.
On kuitenkin mielenkiintoista, että huono-osaisuus ei ole vahvasti yhteydessä jengiin kuulumiseen. Vaikka katujengit yleensä syntyvät huono-osaisimmilla alueilla, näyttää siltä, että, yksilön taustatekijöillä, kuten itsekontrollilla ja sosiaalisilla suhteilla, on suurempi vaikutus jengiin liittymiseen kuin pelkkä huono-osaisuus.
On tärkeää ymmärtää jengiytymisen monimutkaisuus ja monien eri tekijöiden vaikutus siihen. Jengitoiminta voi tarjota nuorille tunteen yhteisöllisyydestä ja turvallisuudesta, mutta samalla se voi johtaa rikollisuuteen ja väkivaltaan. Siksi on tärkeää tarjota nuorille vaihtoehtoisia tapoja osallistua yhteiskuntaan ja tarjota tukea ja ohjausta niille, jotka ovat vaarassa joutua jengitoiminnan piiriin. (Kaakinen 2024)
Ruotsia kohuttaneen jengiväkivallan ja rikollisuuden vakavaksi piirteeksi on noussut lasten ja nuorten houkuttelu rikolliseen toimintaan. Alaikäisten murhasta tuomittujen 15-vuotiaiden määrä on kasvanut hurjasti. Ruotsin poliisin mukaan ruotsissa jengeihin rekrytoidut alaikäiset muun muassa myyvät, kätkevät ja salakuljettavat huumausaineita, kantavat laitonta asetta aikuisen puolesta ja varoittavat viranomaisten tulosta tietyille alueille. Alaikäisten houkuttelua rikolliseen toimintaan on myös Suomessa, mutta ei lähellekään samassa suhteessa kuin Ruotsissa. Suomen Poliisin arvion mukaan katujengejä on Suomessa noin 10, keskiväärin he ovet n 20-vuotiaita, mutta heihin kuuluu myös alaikäisiä (Helle 2023)
On tärkeää muistaa, että media voi vahvistaa ja vääristää kuvaa jengikulttuurista. Todellisuudessa suurin osa nuorista ei ole mukana jengitoiminnassa eikä ole rikollisia. On tärkeää tarkastella mediaa kriittisesti ja haastaa negatiivisia stereotypioita jengien toiminnasta. Nuorten asenteiden ja käyttäytymisen muokkaamisessa olisi tärkeää tarjota heille myönteisiä vaihtoehtoja ja tukea heidän kasvuaan vastuullisiksi aikuisiksi.
Sanna.S
Kaakinen, M. 2024. Tukholma noin joka kuudes nuori kuuluu jengiin, kun Helsingissä ja Turussa vastaava osuus on alle kymmenesosa. Helsinki. Helsingin Ylipoisto 29.01.2024 https://www.sttinfo.fi/tiedote/70092421/tukholmassa-noin-joka-kuudes-nuori-kuuluu-jengiin-kun-helsingissa-ja-turussa-vastaava-osuus-on-alle-kymmenesosa?publisherId=3747&lang=fi
Helle.T. 2019, Lapsia rekrytoidaan Ruotsissa jopa murhiin, Iltasanomat 5.10.2023
