Nuorten jengiytyminen ja katujengikulttuuri

Nuoriso porukoita on aina ollut ja aina tulee olemaan. On ymmärrettävää, että nuoret haluavat kuulua ryhmään, jossa saa kokea yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta, niin sanottua me henkeä. Voisi sanoa, että nuorisoporukkaan kuuluminen on kehityksen kannalta erittäin hyvä asia.

Nuoruudessa on normaalia, että sosiaalinen kenttä laajenee. Siirryttäessä lapsuudesta nuoruuteen aletaan viettämään enemmän aikaa samanikäisten kavereiden seurassa. Tiedetään, että samassa ryhmässä aikaansa viettävät nuoret ovat monessa suhteessa samankaltaisia. Heitä yhdistäviä tekijöitä ovat muun muassa asuinpaikka, koulu, harrastukset, ikä, sukupuoli ja monet käyttäytymispiirteet, kuten koulumenestys, koulumotivaatio, ongelmakäyttäytyminen, ja omaa tulevaisuutta koskevat käsitykset. (Ahonen, Lyytinen H., Lyytinen P., Nurmi, Pulkkinen & Ruoppila 2022, 165–167.)

Tärkeä kysymys onkin; Minkälaista toimintaa nuorisoryhmässä tapahtuu? Tehdäänkö ryhmässä toistuvasti rikoksia? Onko toiminta verkostoitunutta ja pysyväisluonteista?

Poliisi määrittelee katujengit useasta henkilöstä muodostuvaksi pysyväisluonteiseksi ryhmäksi, johon kuuluvat henkilöt harjoittavat yhdessä ja toistuvasti rikollista toimintaa. Toiminnalla on myös vaikutuksia erityisesti yleisten paikkojen järjestykseen ja turvallisuuteen. Yleisiä piirteitä, joita liittyy katujengeihin ovat verkostomaisuus, nuori ikärakenne, huumausaine- ja väkivaltarikollisuus. Lisäksi jengeillä on yhteys kaupunginosaan ja sosiaalisella medialla ja populaarikulttuurilla on merkitystä jengien maineen rakentamisessa. Tyypillisesti katujengeihin kuuluvat ovat joko täysi-ikäisiä tai sen kynnyksellä. Kyse on kuitenkin eri ilmiöstä, kuin alaikäisten nuorten toisiinsa kohdistamassa väkivallassa. Katujengit ovat myös eri asia kuin järjestäytynyt rikollisuus. Katujengejä ei myöskään ole rikoslaissa erikseen määritelty. (Poliisi.fi 2024.)

Suomessa katujengi-ilmiön juuret ovat pääkaupunkiseudulla, mutta se on nostanut päätään myös maan muissa suuremmissa kaupungeissa; kansainvälisiäkin yhteyksiä on tunnistettu. Katujengikulttuuriin kuuluu ylelliseltä vaikuttavan elämäntavan ihannointi ja gangsta-rap -musiikki. True crime on populaarikulttuurin keskeistä tarjontaa ja sille on runsaasti kysyntää. Rikostorjunnan näkökulmasta on kohtalonkysymys, millaiseen suuntaan yhteiskunnan arvot ylipäänsä liikkuvat ja tuleeko rikollisen elämäntavan ihannoimisesta aiempaa hyväksyttävämpää. (Heikinheimo 2022.)

Uskon, että medialla erityisesti sosiaalisella medialla on todella suuri merkitys koko nuorisokulttuuriin ja täten myös katujengikulttuuriin. Elämme digitaalisessa yhteiskunnassa, josta ei ole paluuta entiseen. Mielestäni meidän olisi tärkeää oppia tunnistamaan paremmin tähän liittyviä riskejä ja olemassa olevia ongelmia. Näin ollen uusien vaihtoehtojen etsiminen, kehittäminen sekä tarjoaminen digitaaliseen elämäntyyliin on erittäin tärkeää.

Sanna K.

Ahonen S., Lyytinen H., Lyytinen P., Nurmi J., Pulkkinen L., Ruoppila I., 2022. Ihmisen psykologinen kehitys. 9. painos. Jyväskylä: PS-kustannus.

Poliisi.fi 2024. Katujengien rikollisuus. Viitattu 7.5.2024. https://poliisi.fi/katujengien-rikollisuus

Heikinheimo, S. 2022. Katujengi kysymyksen ratkaisu ei ole yksin poliisin käsissä. Blogikirjoitus. Poliisi. https://poliisi.fi/sv/blogg/-/blogs/katujengikysymyksen-ratkaisu-ei-ole-yksin-poliisin-kasissa